Kasvismössön aineksia:

Päätin tehdä Juurta jaksain –artikkelin aloitteleville kasvismössön tekijöille, koska moni aloittelija näyttää kaipaavan ihan konkreettisia esimerkkejä kasvismössön aineksista. Sivuilleni koottu esimerkki on resepti, jonka mukaan itse teen neljälle bokserilleni kasvismössön. Määrä on iso (pari ämpärillistä) jo senkin vuoksi, ettei mössöjä tarvitse olla joka viikko tekemässä, vaan sitä riittää pidemmäksi aikaa isolle laumalle. Aineksia voi lisätä tai poistaa halutessaan ja vuodenaikojenkin mukaan. Talvisin kasvismössölle tulee enemmän hintaa, kesällä kasvisten hinnat ovat alhaisempia ja useita aineksia voi kasvattaa itse tai kerätä luonnosta. Tässä taiteenlajissa on paljon mahdollisuuksia eri variaatioihin, eikä kaikkea tarvitse olla mittaamassa orjallisesti mittatikulla.

Parilla koirallamme todetun varastopunkkiallergian vuoksi kaikki koiramme ovat syöneet vuoden 2005 alusta lähtien raaka/kotiruokaa ja kasvismössöä. Syötän kasviksia ja lihoja toisinaan myös kypsennettyinä.

Käytä myös: 
Pinaattia (joko tuoretta tai pakastettua), nokkosta, kesäkurpitsaa, bataattia, lohiöljyä, marjoja... Koiramme saavat päivittäin ruoan joukkoon pari ruokalusikallista myös erilaisia kylmäpuristettuja öljyjä, kuten auringonkukka-, rypsi- ja pellavaöljyä. Näiden lisäksi vielä merilevää. Öljyjen ja merilevän vaikutus kutinan hillitsemisessä on todella merkittävä!

Kasvikset mössätään, koska koirat eivät sulata selluloosaa ja kasvien soluseinämät koostuvat selluloosasta. Jotta koira pystyisi sulattamaan myös kasviksia, täytyy soluseinämät rikkoa.

Koska ainesten joukossa on paljon mehukkaitakin kasviksia, ei ole tarvetta lisätä esim. porkkanan täydelliseksi soseuttamiseksi vettä, vaan porkkanan voi soseuttaa helposti kaatamalla palojen joukkoon vaikka ananasmurskaa ja/tai omenoita. Aineita yhdistelemällä jo soseuttamisvaiheessa välttää veden käytön kokonaan, sillä mössöstä joka tapauksessa tulee enempi löysähkö kuin kiinteä.

Jos mössöä tekee kerralla isomman satsin, kannattaa pakastaa mössö sopivan kokoisina annoksina myöhempää käyttöä varten. Jääkaapissakin em. mössö säilyy muutaman päivän.

Tarjoile mössön kera pari raakaa kananmunaa (raa’at kananmunat voi antaa koirille kuorineen päivineen), lisäksi voit antaa raejuustoa ja/tai rahkaakin. Lohiöljyn sekoittaminen runsaanakin määränä kasvismössön joukkoon saattaa tehdä mössöstä koiran mielestä maistuvampaa. 

Jaffa tykkää lehtiselleristä ilman lohiöljyäkin

Pakastepinaatti
Pakastepinaatin voi heittää sekaan ihan huoletta sellaisenaan. Kaksi pussia.

Banaani
5-6 banaania kuoritaan ja muussataan.

Mikäs se tämä sitten on?

Parsakaali
Parsakaalista saa K-vitamiinia. Kaksi keskikokoista parsakaalia.

Lohiöljy
Lohiöljynä käytän Kennelrehun pakastettua lohiöljyä. Sitä kaapaisen kymmenkunta oikein reilua ruokalusikallista mössön sekaan. Tätä voi käyttää ihan reilusti, sillä lohen voimakas haju ja maku houkutellee helpommin kasviksia muutoin karsastelevaa koiraa.

Kesäkurpitsa
Kesäkurpitsasta voidaan käyttää ravinnoksi kukkia ja kaikkia erikokoisia hedelmiä. Varsinkin runsaimman satokauden aikana kukat kannattaa poimia jo pienenä ravinnoksi. Kun satoa korjataan usein ja hedelmien ei anneta kasvaa kokoa, saadaan kappalemääräisesti huomattavasti enemmän satoa. Hedelmät ovat maukkaimmillaan noin 15 sentin pituisina pieninä pamppuina. Tämän jälkeen kuorikerros alkaa paksuuntua ja sisältö muuttuu asteittain puumaisemmaksi

Tehokkaimmillaan täyteläinen kesäkurpitsa on korvaamassa energiapitoisempia raaka-aineita. Kesäkurpitsan energiamäärä on hyvin vähäinen sen sisältämiin suojaravintoaineisiin nähden. Se sisältää mm. C- ja E- vitamiinia sekä A-vitamiinin esiastetta. Tämän kasviksen väitetään olevan myös erityisen tehokas kuona-aineiden poistaja. Se edistää ruoansulatusta ja suojaa suoliston limakalvoja.

Kukkakaali
Kukkakaalista käytän vain valkoiset osat. Loput kanasille. Kaksi keskikokoista kukkakaalia.

Jäävuorisalaatti eli amerikansalaatti eli rapealehtinen keräsalaatti
Neljä isoa salaattikerää. Salaatti on yksi kasvismössön perusaineksista.

Sienet
Myös sienet ovat hyvä lisä koirille. Itse käytän siitake- ja/tai herkkusieniä, koska niitä voi täysin kypsentämättä/käsittelemättä lisätä mössättäväksi. Myös kanttarelleja eli keltavahveroita voi käyttää kypsentämättöminä mössössä, ken raaskii. Yksi paketti sieniä.

Luut
Noin 60 % BARF-ateriasta tulisi olla lihaisia luita, joiden olisi hyvä koostua 50 % luusta ja 50 % lihasta. Esim. broilerin siivissä on tämä suhde kohdallaan. Loput 40 % sisältää kasviksia ja muita eläinkunnan tuotteita. Koiralle, joka ei malta pureskella siipiä yhtään, voi paloitella siivet tai jopa jauhaa ne lihamyllyn läpi. Sian ja naudan luumurske on hyvä vaihtoehto silloin, jos koira ei mielellään syö luita tai hotkii luut niin, että oksentaa ne myöhemmin, tai (vanhalle) koiralle, joka ei hampaiston vuoksi pysty luita kaluamaan. Luumurskeenkin käytössä kannattaa olla varovainen ja seurata koiran ulosteita. Jos uloste muuttuu valkoiseksi ja jauhomaiseksi, on luun määrä ruokavaliossa liian suuri. Maha menee helposti ummelle luita/luumursketta syötettäessä. Aina luita syöttäessä on riski suolitukoksesta. Suolitukos voi aiheutua sulamattomista luun kappaleista tai ummetuksesta, jolloin normaali uloste tukkii suoliston (koprostaasi). Tämä voidaan ennaltaehkäistä sillä, että syötetään luita varovaisesti ja tarpeeksi hitaasti totuttaen sekä seurataan säännöllisesti koiran ulosteita. Itsepintaisesti ei pidä pitää kiinni BARF-ajatuksesta, jossa esim. 60 % lihaisista luista muodostaa pääosan ateriasta. Koirat ovat yksilöitä, joillekin kyseinen luumäärä on liikaa. Aloita luiden/luumurskeen käyttö siis varovaisesti.

Kaikki luut koirille annetaan aina raakana. Näin ne ovat turvallisimpia. Kypsennettäessä luita niistä lähtee irti vaarallisen teräviä sälöjä, jotka voivat vahingoittaa sekä ruokatorvea että suolistoa. Teräviä luita syönyttä koiraa ei tulisi oksennuttaa, koska terävät luut voivat myös repiä ruokatorvea. Teräviä luita syöneelle koiralle voi antaa ensiavuksi purkissa olevaa tankoparsaa, joka ei koiran elimistössä sula kokonaan, vaan sen kuidut kietoutuvat teräviin esineisiin ja täten helpottaa niiden kulkua ulos. Jos on epäilyä terävän sälön syömisestä, seuraa tarkasti koiraa. Mikäli esine ei tule ulos ja koiran yleisvointi heikkenee, ota viipymättä yhteys eläinlääkäriin.

Kaikille koirille BARF:n luumäärä ei sovi, ja tällöin kannattaa miettiä ruokintavaihtoehtoina myös kotiruokaa tai raakaruokaa. Luita voi syöttää pienemmässä määrin tai olla syöttämättä kokonaan. Koti- ja raakaruokinnassa pienellä tai olemattomalla luumäärällä tulisi huolehtia koiran kalsiumin saannista. Jauhetut kananmunankuoret ovat myös erittäin hyvä kalsiumin lähde. D-vitamiini auttaa kalsiumia imeytymään. Omat koirani syövät kuureittain Citro-Oskaa.

Kananmuna
Kananmunasta voi käyttää kaiken. Kananmunan keltuainen on hyvä E-vitamiinin lähde. Kananmuna on tärkeä Omega3-lähde. Kananmuna on myös hyvä proteiinin lähde. Kasvava koira tarvitsee enemmän proteiinia kuin aikuinen koira, myös kantavat ja imettävät nartut tarvitsevat proteiinia enemmän kuin normaalisti.

Voit antaa koirille kokonaisia kananmunia kuorineen päivineen. Kananmunat voi antaa raakana tai keitettynä. Kasvismössöni yksi aines on kananmuna. Laitan 10 kpl kokonaisia raakoja kananmunia kuorineen päivineen yleiskoneeseen ja sen terä rikkoo munankuoret pieniksi siruiksi. Kananmunakuorimurskeesta saatava kalsium imeytyy hyvin koiran suolistossa.

Koirakopla kertoo, että yksi teelusikallinen kananmunankuorijauhetta sisältää noin 1760 mg kalsiumia.

Raa'an munanvalkuaisen avidiini estää biotiinin imeytymistä. Biotiiniä on munankeltuaisessa. Tämän vuoksi suositellaan syöttämään joko pelkkää raakaa munankeltuaista tai sitten kokonaisia raakoja kananmunia. Kypsentämällä kananmunan (tai hyydyttämällä pelkän valkuaisen) avidiinin biotiiniä sitova vaikutus lakkaa. Itse syötän koirilleni sekä kokonaisia raakoja että keitettyjä munia. Kukaan koira tuskin syö kananmunaa pääravintonaan, joten raa'an munanvalkuaisen avidiinivaikutus ei ole mikään uhka.

Raakojen munien kuoret ovat pehmeitä ja koira pystyy ne vaivatta syömään. Keitettäessä munankuori muuttaa rakennettaan ja siitä tulee kovaa ja terävää; tällöin se kannattaa murskata joko tehosekoittimella tai morttelissa ihan pieneksi silpuksi.

Ostathan aina vapaan kanan munia!

Voikukka
Voikukassa on enemmän tai vähemmän kitkeryyttä, mikä rajoittaa sen käyttöä ihmisten ruuassa. Toisaalta taas näillä kitkerillä aineilla on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Voikukan lehdet sisältävät noin kolminkertaisen määrän miltei kaikkia ravinteita muihin salaattikasveihin verrattuna. Erityisesti C- ja A-vitamiineja sekä kalsiumia ja rautaa voikukassa on runsaasti. Nitraatteja voikukka sisältää vähemmän kuin viljellyt salaatit, sillä se ei ole nitraattien kerääjä.

Salaatiksi voikukka kannattaa kerätä keväällä nuorena varjoisilta paikoilta. Loppukesän voikukat eivät sovellu salaattikäyttöön. Salaatteihin käyvät myös kukinnot ja nuput. Jos haluaa syödä tuoreita voikukan lehtiä koko kesän, voi tehdä puutarhaan pienen voikukkaviljelmän.

Esimerkkiannos kasvisateriasta (yhden bokserin, n. 25-30 kg) 1-2 päivänä viikossa päivän ainoana ateriana.

2 kg kasvismössöä (= reilu litra)
2 kananmunaa raakana kuorineen päivineen
200 g raejuustoa
2 rkl kylmäpuristettua öljyä

(Kasvisateria on kätevä laihdutettaessa koiraa tai esim. sairastapauksissa, jolloin liikunta on minimaalista tai täysin kiellettyä, maha tulee täyteen, mutta kurvit pysyvät kuosissaan. Kasvismössö voi vilja-allergikoilla korvata viljan kokonaan.)

Esimerkkiannos viljattomasta ateriasta (yhden bokserin, n. 25-30 kg) 5-6 päivänä viikossa päivän ainoana ateriana.

600 g lihaa
1 kg kasvismössöä (= n. 0.5 l)
2 rkl kylmäpuristettua öljyä

Ostan lähes kaikki koiranruokamme Kennelrehusta. Lähes kaikki lihatuotteet on pakattu noin 600 gramman annospusseihin. Riippuen koiran aktiviteeteista käytän lisänä myös lihaista rasvaa. Myös naudan ja sian luumurske on hyvä lisä. Annoskootkin vaihtelevat; jos koira tuntuu hoikistuvan, lisään ruokaa tai rasvaa ruokaan, jos pulskistuu, vaihdan vähärasvaisempaan tai pienennän annoksia. Lisäksi lähes jokaisena päivänä koirien ruoan joukkoon ujutetaan ihmisiltä yli jääviä ruoka-aineita.

Raaka/kotiruokinnassa ei ole ollenkaan haitallista, jos koira toisinaan syö hieman yksipuolisesti, eikä jokainen ateria ole samanlainen ravintoarvoltaan, koska ruokinta tasapainottuu noin neljän viikon ajanjaksolla, aivan kuin luonnossakin tapahtuisi.

* Kypsä kalkkuna, raaka kalkkuna, kana, sian- tai naudanliha, sian- tai naudansydänjauheliha, possun ruokatorvi, poro, hevonen, naudanmaha, kypsä lohi, raaka lohi, lihamakaronilaatikko, yrjölänpuuro.
** Tattarimakaronin tilalla voi olla uuniohrapuuroa, kaurapuuroa, tummaa riisiä, makaronia, perunaa jne. Tattari on kuitenkin hirssin lisäksi hyvin siedetty allergikkojen ruoka-aine.

Hyvällä yleiskoneella muussaaminen sujuu vaivatta.

• GreyhoundWiki
• J.A.U. Yrjölän artikkeli koiran luonnonmukaisesta ruokinnasta (sis. yrjölänpuuroresepti)
• Kennelrehu
• Koirakopla
• Murren Murkinan sivut
• Yrttitarha